Encountering Others through Graphic Narrative. Layers of Empathy in Hanneriina Moisseinen’s "The Isthmus"

In this article we analyze Hanneriina Moisseinen’s historical comic The Isthmus with in the framework of empathy. By focusing on the role of multimodal storytelling – the combination of drawings, text, and photographs – we explore the ways in which The Isthmus invites the reader to empathize with the marginalized others of the past, both human and non-human. We propose that empathy should be understood as a multidimensional phenomenon of imagination, feeling, and understanding. To discuss how Moisseinen’s comic elicits empathy, we apply Elisa Aaltola’s theory of varieties of empathy, which provides a nuanced account for understanding how living beings relate to and understand each other. We argue that comics storytelling has the possibility not only of fostering the reader’s capacity to imagine the lives of others, but also to invite them to attend to the experiences of others through affect, embodiment, and reflection.</p

Vuoden 2015 ”pakolaiskriisi” ja sarjakuva-aktivismi Suomessa: Auttamishalu, antirasismi ja turvapaikanhakijoiden äänet

Syksyn 2015 niin sanottu pakolaiskriisi herätti suomalaisen sarjakuvakentän aktiivit toimimaan. Aktiivisuus näkyi muuttoliikettä käsittelevinä sarja- ja pilakuvina, julkaisu- ja näyttelytoimintana, sarjakuvaoriginaalien myymisenä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi sekä turvapaikanhakijoille suunnattuina työpajoina. Artikkelissa kuvataan ja analysoidaan sarjakuvakentällä syntyneitä reaktioita ja tulkitaan toimintaa esteettisen kosmopolitanismin käsitteen avulla, jolla tarkoitetaan paitsi taiteelle ominaista mielikuvituksen ja kuvittelun rajattomuutta, myös taiteen mahdollisuuksia käsitellä siirtolaisuuden ja liikkeen läpäisemää maailmaa. Vaikka näkökulmamme on taiteensosiologinen, siinä analysoidaan tilanteessa syntyneitä sarjakuvia myös tekstilähtöisesti. Analysoitavina ovat ajankohtaiset pilakuvat, Suomen sarjakuvaseuran antirasistinen Nyt riittää!-pamfletti, Sami Nyyssölän ja Anssi Vieruahon irakilaisen turvapaikanhakijan pakoa kuvaava 24 päivää-albumi sekä työpajoissa valmistuneet ns. ruohonjuurisarjakuvat. Artikkelissa esitämme, että auttamishaluna näkyvä avoimuus tulijoita kohtaan, paikalliseen poliittiseen keskusteluun osallistuminen antirasistisesta näkökulmasta ja pyrkimykset tuoda turvapaikanhakijoiden omat kuvaukset kokemuksistaan osaksi julkista keskustelua perustuvat sarjakuvakulttuurille ominaiseen transnationaaliseen yhteisöllisyyteen. Samalla tällaiset auttamisen tavat voi tulkita taiteen, ja tässä erityisesti sarjakuvakerronnan, kosmopoliittisuudesta kumpuavaksi eettiseksi näkökulmaksi

Sarjakuva taidehistoriassa, taidehistoria sarjakuvassa

Artikkeli avaa&nbsp;taidehistorian tutkimuksen ja sarjakuvan suhdetta

Sarjakuva taidehistoriassa, taidehistoria sarjakuvassa

Artikkeli avaa taidehistorian tutkimuksen ja sarjakuvan suhdetta